Kaupunginvaltuutetun mielipide: Nyt pannaan hoitajat töihin orjalailla – Ratkaisu kyllä löytyi, jos olisi halua
Hoitoala on käynyt työehtosopimusneuvotteluja jo pitkään saavuttamatta tulosta. Taustalla hoitajien palkka- työolojen parannusvaatimuksille on tunnustettu ja tunnistettu jo pitkään jatkunut hoitajapula alalla, työn raskaus ja vaativuus yleisesti ja koronan aiheuttamat lisäpaineet työssä. Neuvotteluissa ei ole päästy eteenpäin, tilanne on pysynyt aika lailla muuttumattomana neuvottelujen alusta lähtien, hoitajien vaateet torjutaan rahapulaan vedoten, eikä työlle anneta arvostusta.
Työntekijöiden oikeuksiin on tällaisessa tilanteessa kuulunut vielä toistaiseksi vapaassa maassa järjestätyminen liittoihin ja mahdollisuus työtaisteluihin. Maanantaina 19.9.2022 eduskunnan päätöksellä lakko-oikeutta rajoitettiin ja tehtiin sairaan. ja terveydenhoitoalan osaajista lainsuojattomia. Jo tätä ennen käräjäoikeudet kielsivät mm. teho-osastojen lakot.
Avasiko tämä kehityksen, jossa näin voidaan toimia myös muiden alojen osalta?
Äänestystulos oli selvä, kaikki hallituspuolueet kokoomuksen tuella olivat pakkolain kannalla. Mihin ovat unohtuneet kokoomuksen aikanaan lanseeraamat Sari Sairaanhoitaja -lupaukset, joskus työväenpuolueena pidetyn SDP:n tuki työläiselle ja Vasemmistoliiton perinne olla pienen puolella? Onko niitä oikeasti koskaan ollutkaan?
Vaikka asia on ensisijaisesti työmarkkinaosapuolten käsissä, voi valtiovalta tulla asiassa avuksi talouspuolella. Marin piiloutuu ministerivastuulain taakse ja sumuttaa kansaa, vetoamalla terveyteen kohdistuvaan uhkaan, mikäli työntekijäpuoli käyttäisi laillista lakko-oikeuttaan. Ikään kuin hoitajapula ei olisi ollut jo ilman tätä tilannetta jo potilasturvallisuuden vaarantava.
Nyt halutaan orjalain varjolla olevinaan turvata hoito ja velvoittaa hoitoalan henkilöt töihin vastoin tahtoaan.
Onko rangaistusasteikko jo selvä, haetaanko kohta hoitajia telkien taakse vai sakotetaanko vain ensin? Paljonko on sakko, mitkä ovat perusteet ? Velvoittavaa lakia kun ei ole olemassa ilman sen valvontaa ja rangaistusasteikkoa.
Rahaa hoitajien vaatimuksiin löytyy kyllä, otetaan vaikka seuraavista: YLEn ensi vuoden budjetti on 575,8 miljoonaa ja sisältää 18,9% indeksikorotuksen, mihin tarvitsemme YLEä, jos kuolemme ilman kunnollista hoitoa.
Kehitysyhteistyöhön on menossa 1,2 mrd euroa, mikä on 0,42% BKT:sta, kuka tuottaa tuon BKT:n, jos kuolemme ilman kunnollista hoitoa.
Puolustusmenoja ja rajavartiolaitoksen kuluja kasvatetaan yhteensä 3,1 mrd, maahanmuuton kuluihin lisämäärärahaa 791 miljoonaa. Niin tärkeää kuin maanpuolustus ja Ukrainan naisten ja lasten suojeleminen turvapaikkaa tarjoamalla onkin, kuka heistä huolen pitää, jos kuolemme ilman kunnollista hoitoa.
Lisää löytyy 2023 tulo- ja menoarviosta.
Ratkaisu on löydettävissä, jos tahto on löydettävissä. Näimme kenellä sellaista ei ole, vain halu kyykyttää kansalaisia ja tuhota elinkeino hoitoalan työntekijöiltä.
Pia Kuparinen